Viimeiset kolme vuotta (neljäs menossa) olen ollut mukana ydinvoimaloiden purku-urakassa. Kohde on ollut ns. biologinen suoja, joka on tässä tapauksessa n. 15m korkea, seinämävahvuudeltaan 1,5m paksu ja halkaisijaltaan 9-metrinen teräsbetonisylinteri, joka suojaa ympäristöä ydinreaktorista lähtevältä säteilyltä. Kunkin sylinterin massa on n. 1 500 tonnia. Purku-urakoitsijana toimii Lodab Demolering AB ja minä olen heillä alihankkijana hoitaen HSE-koordinaattorin tehtäviä. Käytännössä olemme jakaneet projektin vetovastuun Lodabin Site Managerin, Mika Mynttin kanssa.

Projekti käsittää saman työn kaikkiaan neljässä yksikössä, BKAB 1 ja 2, sekä OKG 1 ja 2. Niistä kolme on jo hoidettu ja neljäs, OKG 1 on meneillään ja valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Kolme ensimmäistä ovat olleet rakenteeltaan identtisiä, mutta tämä viimeinen on
rakennettu näistä ensimmäisenä ja on muita pienempi, mutta silti rakenteeltaan hankalampi purettava ja säteilytasot ovat tässä korkeammat.

Turvallisuus on näissä, kuten muissakin purkutöissä, ensiarvoisen tärkeä. Itse purkutyön, nostotöiden, korkealla työskentelyn ja muiden vastaavien seikkojen riskeihin varaudutaan ns. normaalisti, mutta luonnollisesti säteilyturvallisuus on tekijä, josta ei perinteisillä purkutyömailla tarvitse huolehtia. Säteilyturvallisuuden lisäksi pölynhallinta on ehkä hiukan tarkempaa kuin muissa purkutöissä, johtuen laitoksen kontrolloidusta ilmanvaihdosta. Kaikki ilma ohjataan ulos piipun kautta, missä suodattimista analysoidaan sekä säteily, että epäpuhtaudet. Suurin sallittu henkilökohtainen säteilyannos vuodessa on 20 mSv, mutta tehtaiden itselleen asettamat rajat ovat n. 25% tästä. Vaikka sitä pyritään välttämään, niin purkutyöhön silti kuuluu työskentelyä bioshieldin välittömässä läheisyydessä, missä sylinterin sisäpuoli ja siellä pystysuunnassa puoliväli on säteilyn kannalta pahin paikka. Olemme työn edetessä oppineet ja kehittäneet menetelmiä, joilla työskentelyä näillä alueilla on saatu vähennettyä huomattavasti. Tämä on ollut välttämätöntä paitsi henkilöturvallisuuden kannalta, myös ihan käytännön syistä, sillä tilaajan asettaman henkilökohtaisen säteilyannoksen ylittyessä kyseinen työntekijä joutuu loppuvuodeksi ulos.

Purkutyö on toteutettu vaijerisahauksena. Ennen sahausta sylinterin läpi on porattu leikkaussuunnitelman mukaisesti satoja reikiä sekä nostoketjuille, että vaijerille. Betonisylinteristä sahataan kohdasta riippuen 5 – 35 tonnin paloja, jotka tilaajan määrittämiä rajoja pitkin sahataan
jälkisegmentoinnissa säteilytason mukaan eri jäteluokkiin. Meidän osaltamme urakkaraja on palojen pakkaaminen merikontteihin, jotka tilaaja vie loppusijoitukseen.

Tämä on ollut erittäin mielenkiintoinen projekti, joka on opettanut paljon paitsi säteilyturvallisuudesta, myös toiminnasta yhteisellä kansainvälisellä työpaikalla ja esim. nostotöiden turvallisuudesta, sekä pölynhallinnasta. Nyt on viimeinen yksikkö hyvässä vauhdissa ja odotan jo innolla tulevia projekteja. Missä ja minkälaisia, sitä en vielä tiedä.