Usein kysytyt kysymykset

Purkumateriaaliselvitys on lakisääteinen vaatimus kaikissa rakennusten purkuhankkeissa. Selvitys on edellytys purkuluvan saamiselle.

Jätelaki ja rakentamislaki edellyttävät, että purkujätteiden määrä, laatu ja käsittelytapa on selvitettävä ennen purkutyön aloittamista. Selvityksen tarkoituksena on varmistaa, että jätteet käsitellään oikein ja että materiaalit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Pienissä rakennelmissa, kuten aidoissa tai varastoissa, selvitys voi olla yksinkertainen, mutta varsinaisissa rakennuksissa tarvitaan kattava selvitys. 

Purkumateriaaliselvityksessä lasketaan arvio purkumateriaalien kokonaismäärästä ja laadusta. Siinä tunnistetaan uudelleenkäytettävät ja kierrätettävät materiaalit sekä annetaan suositukset niiden käsittelemiseksi. Selvitys auttaa myös kustannusten arvioinnissa, sillä se antaa tarkan kuvan jätteiden määristä ja käsittelytavoista.

Purkukartoitus on laaja kokonaisuus, joka kattaa sekä asbesti- ja haitta-ainekartoituksen että purkumateriaaliselvityksen. Asbestikartoitus on osa purkukartoitusta, mutta se voidaan tehdä myös erikseen tarvittaessa.

AHA-kartoituksella, eli asbesti- ja haitta-ainekartoituksella selvitetään, sisältääkö rakennus asbestia tai muita haitta-aineita, kuten lyijyä, PCB-yhdisteitä tai kreosoottia. Kartoituksessa tutkitaan rakennuksen kaikki osat ja otetaan tarvittaessa materiaalinäytteitä laboratorioon analysoitavaksi. Kartoituksen tuloksena syntyy raportti, jossa kerrotaan haitta-aineiden sijainti ja määrä, ja annetaan ohjeet niiden turvalliseksi poistamiseksi.

Purkumateriaaliselvityksessä puolestaan keskitytään ei-haitta-aineita sisältävien rakennusmateriaalien kartoittamiseen ja niiden hyödyntämismahdollisuuksien arviointiin. Selvityksessä lasketaan materiaalimäärät ja annetaan ohjeet niiden lajitteluun, kierrätykseen ja käsittelyyn.

Käytännössä molempien selvitysten tekeminen kannattaa tehdä samanaikaisesti. Näin saadaan kattava kokonaiskuva rakennuksen materiaaleista ja purkutyö voidaan suunnitella tehokkaasti ja turvallisesti. 

Kyllä, omakotitalon purkamiseen tarvitaan lähes aina purkamislupa. Rakennuslain mukaan lupaa tarvitaan kaikkien pysyvien rakennusten purkamiseen, kuten omakotitalon, riippumatta rakennuksen iästä.

Purkuluvan hakee rakennuksen omistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Lupahakemukseen on liitettävä purkusuunnitelma, purkumateriaaliselvitys ja asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Lisäksi tarvitaan selvitys kiinteistön omistussuhteista.

Luvan käsittelee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Käsittelyaika on yleensä muutamasta viikosta kahteen kuukauteen riippuen hakemuksen täydellisyydestä ja kohteen luonteesta. Jos rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa, lupaprosessi voi olla pidempi ja se edellyttää erityisiä selvityksiä.

Purkutyötä ei saa aloittaa ennen kuin purkamislupa on myönnetty. Luvan myöntämisen jälkeen työstä on tehtävä aloitusilmoitus rakennusvalvontaan, jonka jälkeen urakka voidaan aloittaa.

Vanhoista rakennuksista löytyy usein useita erilaisia haitta-aineita. Yleisin ja tunnetuin on asbesti, jota on käytetty laajasti rakentamisessa 1920-luvulta 1990-luvun alkuun asti. Asbestia voi esiintyä eristemateriaalina, sisustuslevyissä, lattialaatoissa, kattohuovissa, ilmastointikanavissa ja monissa muissa rakenteissa.

PCB-yhdisteet ovat toinen yleinen haitta-aine, joita on käytetty erityisesti saumausmassoissa ja maaleissa 1960–1980-luvuilla. Lyijyä esiintyy vanhoissa maaleissa, erityisesti ennen 1970-lukua maalatuissa pinnoissa. Lyijyä voi olla myös putkiliitosten tiivisteissä ja vesiputkistoissa.

Kreosoottia on käytetty puutavaran kyllästyksessä. Sitä löytyy erityisesti perustuksista, alapohjista ja ulkoseinärakenteista. Kreosoottipitoinen puu on ongelmajätettä, joka on käsiteltävä erikseen.

Kaikkien näiden haitta-aineiden tunnistaminen on välttämätöntä ennen purkutyön aloittamista. 

Kiertotalous on keskeinen periaate nykyaikaisessa purkamisessa. Se tarkoittaa, että materiaalit pyritään ensisijaisesti käyttämään uudelleen, seuraavaksi kierrättämään ja vasta viimeisenä vaihtoehtona sijoittamaan kaatopaikalle. Tämä jätehierarkia on kirjattu myös lainsäädäntöön.

Purkuhankkeessa kiertotalous huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Purkumateriaaliselvityksessä tunnistetaan uudelleenkäytettävät rakennusosat ja kierrätettävät materiaalit. Selvityksessä annetaan myös ohjeet materiaalien lajitteluun ja käsittelyyn purkutyömaan aikana.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että purkutyömaalla materiaalit lajitellaan heti eri jakeisiin: betoniin, metalliin, puuhun, kipsilevyyn, lasiin, eristeisiin ja rakennussekajätteeseen. Arvokkaat tai ehjät rakennusosat, kuten ikkunat, ovet tai palkit, puretaan huolellisesti ja toimitetaan uudelleenkäyttöön.

Betonijäte voidaan usein murskata ja käyttää työmaalla täyttömateriaalina. Metalliromu myydään kierrätykseen. Puhdas puutavara menee energiahyötykäyttöön tai kierrätykseen. 

Purkukartoituksen hinta vaihtelee kohteen koon, iän ja monimutkaisuuden mukaan. Pienen omakotitalon AHA-kartoitus maksaa tyypillisesti muutamasta sadasta eurosta tuhanteen euroon. Laajempi kokonaisuus, joka sisältää sekä AHA-kartoituksen että purkumateriaaliselvityksen, maksaa yleensä tuhannesta eurosta ylöspäin.

Isommissa kohteissa, kuten kerrostaloissa tai liikerakennuksissa, kartoituksen hinta voi olla useita tuhansia euroja. Hintaan vaikuttavat rakennuksen pinta-ala, kerrosten määrä, rakenteiden monimutkaisuus ja tarvittavien laboratorionäytteiden määrä.

Hyvin tehty kartoitus maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti säästöinä purkutyön kustannuksissa. Kun haitta-aineet ja materiaalit tunnetaan etukäteen, purkutyö voidaan suunnitella tarkasti, vältetään yllätykset ja urakoitsija voi antaa tarkan hinnan ilman riskivarauksia.

Kartoitus on myös lakisääteinen vaatimus purkuluvan saamiseksi. Ilman asianmukaista kartoitusta purkulupaa ei myönnetä, joten kartoituksen kustannus on joka tapauksessa välttämätön osa purkuhanketta.

Pyydä tarjous purkukartoituksesta.

Purkujätteen oikeaoppisesta käsittelystä vastaa ensisijaisesti jätteen haltija, joka purkuhankkeessa on yleensä tilaaja tai rakennuttaja. Käytännössä vastuu siirtyy purkutyötä tekevälle urakoitsijalle, joka vastaa jätteiden lajittelusta, kuljetuksesta ja toimittamisesta asianmukaisiin käsittelypaikkoihin.

Tilaajan vastuulla on kuitenkin varmistaa, että urakoitsijalla on edellytykset hoitaa jätteiden käsittely oikein. Tämä tarkoittaa, että urakkasopimuksessa on määriteltävä selkeästi, miten jätteet käsitellään ja mihin ne toimitetaan. Sopimukseen kannattaa kirjata myös velvoite toimittaa todisteet jätteiden asianmukaisesta käsittelystä.

Purkumateriaaliselvitys on tärkeä työkalu jätteiden käsittelyn suunnittelussa. Se ohjaa sekä tilaajaa että urakoitsijaa toimimaan oikein ja auttaa varmistamaan, että materiaalit päätyvät oikeisiin paikkoihin. Selvityksessä annetaan selkeät ohjeet kunkin materiaalijakeen käsittelyyn.

Jätteiden käsittelystä on pidettävä kirjaa, ja kuljetusliikkeet ja kierrätyslaitokset antavat todistukset vastaanottamistaan jätteistä. Nämä todistukset on säilytettävä, sillä ne ovat tarpeen viranomaisten valvonnassa ja lupamenettelyn loppukatselmuksessa.

Turvallisuuskoordinaattori vastaa purkutyömaan työturvallisuusasioiden yhteensovittamisesta. Tehtävä on lakisääteinen, ja koordinaattori on nimettävä sellaisille työmaille, joilla työskentelee useampia urakoitsijoita tai työskentely kestää yli 30 työpäivää.

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät alkavat jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hän laatii turvallisuusasiakirjan, jossa tunnistetaan työmaan riskit ja määritellään turvallisuustoimenpiteet. Asiakirja sisältää tiedot työmaan olosuhteista, vaarallisista töistä ja erityisriskeistä sekä ohjeet riskien hallintaan.

Toteutusvaiheessa koordinaattori valvoo, että kaikki urakoitsijat noudattavat turvallisuussääntöjä ja työmaalla on asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt. Hän pitää turvallisuuskokouksia, suorittaa työmaakierroksia ja puuttuu havaittuihin puutteisiin. Koordinaattori huolehtii myös siitä, että työntekijät saavat tarvittavan perehdytyksen ja turvallisuuskoulutuksen.

Ota yhteyttä ja kysy meiltä turvallisuuskoordinaattoria työmaallesi.

Kyllä voi, ja se on sekä ympäristön että talouden kannalta järkevää. Yleisin tapa hyödyntää purkujätettä on betonimurskeen käyttö täytöissä, pihojen ja kenttien rakentamisessa sekä väliaikaisina ajoväylinä. Mursketta voidaan käyttää myös osana uuden betonin runkoainetta tietyin edellytyksin.

Rakennusosat, kuten palkit, ikkunat tai ovet voidaan purkaa ehjinä ja käyttää uudelleen. Myös metallit, puu ja muut puhtaat materiaalijakeet voidaan kierrättää ja käyttää uusien tuotteiden raaka-aineena. Metalliromu sulatetaan ja valmistetaan uusiksi tuotteiksi. Puhdas puutavara voidaan jalostaa uusiksi puutuotteiksi tai käyttää energiaksi.

Purkujätteen hyödyntäminen uudisrakentamisessa edellyttää, että materiaalit ovat puhtaita ja laadultaan sopivia. Siksi materiaalien tunnistaminen ja lajittelu jo purkuvaiheessa on tärkeää.

Ulkopuolinen purkutyön valvoja on tilaajan luottomies työmaalla. Hän tarkastaa, että purkutyö etenee purkusuunnitelman ja lupapäätöksen mukaisesti. Hän valvoo, että materiaalien lajittelu tehdään oikein ja että jätteet toimitetaan sovittuihin paikkoihin. Valvoja huolehtii myös siitä, että työturvallisuus on kunnossa ja mahdolliset haitta-aineet käsitellään asianmukaisesti.

Purkutyön valvoja toimii myös yhteyshenkilönä tilaajan ja urakoitsijan välillä. Hän raportoi työmaan etenemisestä tilaajalle ja välittää tarvittaessa muutoksia tai lisäohjeita urakoitsijalle. Tämä vähentää väärinkäsityksiä ja auttaa pitämään projektin aikataulussa.

Ulkopuolisen valvojan käyttö voi säästää rahaa pitkässä juoksussa. Kun työtä valvotaan ammattitaitoisesti, vältetään virheet ja puutteet, jotka voisivat aiheuttaa lisäkustannuksia myöhemmin.